Solisluun murtuman vuoksi olen käyttänyt taksia nyt kuusi kertaa. Neljällä kerralla on ollut sama taksikuski. Oikein mukava mies, jonka kanssa voi hyvin jutella matkan ajan. Tuntee hyvin nämä minunkin kotiseutuni.

Tänään lähdin käymään vain kaupassa. Kävi mielessä, että onko taas kaikki muutkin liikkeellä ja takseista pula, mutta lähdin silti. Taksi haki minut kauppaan ihan normaalin odotusajan verran. Ostokset tehtyäni soitin uudelleen taksin ja valmistauduin odottamaan. Kaupan ovelta näin kuinka pari mummua pyöri taksitolpan edessä kärsimättöminä. Sitten toinen tuli käymään kaupassa. Arvasin, että kävi pyytämässä kaupasta taksin soittoa. Jonkin aikaa kului ja minun tilaamani taksi tuli. Yksi rouva oli sillä välin myös jäänyt kaupan ovelle autoa odottamaan. Taksikuski ehdotti, että mentäisiin samalla kyydillä, koska suunta oli sama. Sehän sopi minulle mainiosti. Ei ole mitään järkeä ajaa yksin, jos joku muu voi tulla samaan kyytiin. Mummut taksitolpalla hermostuivat nähdessään, että me toiset saatiin taksi. Toinen mummu tuli oikein valittamaan ja yritti väittää, että tämä oli heille tilattu. Kuski ei heitä alkanut enää sovittaa kyytiin. Olisi jo tullut ahdasta.

Ihmetyttää vain, että miksi niin monella eläkeläisellä on niin mahdoton kiire. Tällä rouvalla, joka tuli samaan taksiin ei ollut hoppu. Hän olisi jäänyt odottamaan kaikessa rauhassa omaa kyytiä. Kaupassakin näkee silti enemmän niitä, joilla on kauhea kiire kassalle ja sitten jäävät kuitenkin jotain kyytiä odottamaan. Ikä ei aina tuo automaattisesti viisautta kärsivällisyydestä puhumattakaan.

Pahimpia kokemuksiani vanhojen ihmisten kanssa minulla oli lapsena. Näyttää olevan isommassa kaupungissa ihan samanlaisia ihmiset. Kerran pyöräilin itsekseni ja ohitin jonkun mummun, joka seisoi pyöränsä vierellä. Kumi taisi olla puhki. Kun ajoin ohi, mummo alkoi huutaa, kun en jäänyt auttamaan. Mitä minä olisin voinut sille pyörälle tehdä???? Minua moitti itsekkääksi. Kumpikohan sitä oikeasti oli? Toisen kerran ohitin pyörällä papparaisen, joka alkoi huitoa ilmaa kävelykepillään kun lähestyin. Pelottavaa. Niin kuin minä olisin päälle ollut ajamassa. Ei tarvitse ihmetellä, miksi en pidä LAPSISTA. Minua on kohdeltu lapsena törkeästi. Vanhat ihmiset ovat kertoneet minulle käytöksellään, että lapset ovat kauheita. 

Toisaalta lapset ovat huonolla käytöksellään vahvistaneet tämän käsityksen. Pari päivää sitten oli yhden talon pihalla pari pikkutyttöä, ehkä viisivuotiaita. Kun kävelin ohi koirien kanssa, he lähtivät tulemaan meitä kohti huudellen "mitkä noiden koirien nimet on" Minä KIELSIN tyttöjä tulemasta ja jouduin toistamaan ainakin kolme kertaa ennen kuin ääliö penskat pysähtyivät. Roope kiskoi hihnassa ja minulla on vain yksi käsi käytössä. Kyllä minua suututti!!!! Vielä ne jatkoivat koirien nimien tinkaamista ja minä huusin, että en kerro! Mitä hittoa yksikään ventovieras kakara tekee sillä tiedolla? Minä en lapsena ole koskaan sellaista halunnut tietää. Enhän minä mitään olisi sillä tiedolla tehnyt?  

Tietysti lasten tyhmyyteen on looginen selitys: tyhmät vanhemmat. Mitä muuta voi sellaiset ihmiset olla, jotka jättävät tuon ikäiset tytöt yksin vieraalla pihalla? Ei tosin pitäisi omallakaan pihalla olla viisivuotiaiden ilman valvontaa. Sen verran paljon tuntuu uutisten perusteella liikkuvan kaiken maailman pedofiilejä. Nuo tytöt ainakin olisi helppo saada mukaan. Ihmisten typeryys on rajatonta. 

Jos kirjoituksessa on paljon virheitä, se johtuu siitä että vasemmalla kädellä on vaikea näpytellä tekstiä. Normaalisti käytän molempia käsiä enkä katso näppäimistöä vaan ruutua. Kömpelöä tämä yksikäsitekniikka! Vielä viikko sitä joutuu sietämään.