Tänään kävin uudella fysioterapeutilla. Tai oikeastaan vanhalla tutulla, jonne alunperinkin olisin halunnut mennä. En vain millään muistanut yrityksen nimeä! Sattumalta kyllä soitin oikeaan paikkaan, mutta silloin kukaan ei vastannut puhelimeen ja soitin sitten toiseen paikkaan.

Tämä nainen on ammattilainen. Otteet olivat ihan erilaiset kuin sillä miehellä. Ensin hän kartoitti, mihin tarkalleen sattuu ja kuinka paljon sekä käden liikelaajuuden. Niin sen kuuluu mennä! Sitten hän tutki tarkemmin eri kohtia kädessä. Lopulta hän päätyi siihen, että hauislihaksen jänne on vaurioitunut sekä myös käden hermokimppu. Sehän kulkee aivan solisluun alla. Kirurgi kyllä kysyi alunperin, että onko kädessäni mitään puutumista, mutta se alkoi tuntua vasta myöhemmin. Heräsin joskus öisin puutumiseen, kun käsi oli kantositeessa ja oletin kantositeen solmun painavan kyynärpäästäni hermoa. Nyt puutumista tuntui selvästi, kun fyssari venytti kättäni.

Minua niin ihmetyttää sen miesfyssarin ammattitaidottomuus. Hän hieroi muka triggerpistettä siitä vaurioituneen hauislihaksen jänteen kohdalta! Ja mustelmakin siihen on ilmestynyt! Aivan järkyttävää. Kävin tänään hakemassa sieltä edellisestä paikasta lähetteeni pois. Toimistossa oli vanhempi mies. Arvelisin hänen olleen paikan omistaja. Hän pahoitteli kovasti, etten ollut tyytyväinen saamaani hoitoon, mutta puolusteli silti kolleegaansa. Lihakset voivat muka joskus ärtyä käsittelystä. Ei pitäisi sitten olla niin kovakourainen. Minä pysyin ihan rauhallisena ja sanoin vain sanottavani ihan asiallisesti. Vaikka olen tyytymätön, niin en ala pilaamaan päiviäni tällaisen asian vuoksi. Kuulostaa ihan aikuisen käytökseltä.

Mieliala on hyvä, vaikka olenkin väsynyt. Nukuin viime yönäkin huonosti. Käsi on vaivannut minua koirakoulun lisäksi. Huomenna nukun kyllä niin pitkään kuin nukuttaa!