Ensin vanha uutinen: muratti otti ja kuoli. En taida enää yrittää sellaista elättää, kun ne ei viihdy. Sääli vain, kun se ehti kasvaa aika pitkäksi. Ihan kaikessa hiljaisuudessa se kuitenkin tässä pääsi kuolemaan ilman että olisin aavistanutkaan mitään. Sen pituinen se.

Luulin vielä pari päivää sitten viettäväni joulun ajan yksin surkeana. Ajattelin meneväni yksin kuntosalille. Ei siellä yleensä juhlapyhinä ole muita luusereita. Ne muut yksinäiset vetää pään täyteen... Minä en juo, joten täytyy urheilla. Yllättäen sainkin kutsun kinkusulatustreeneihin. Aluksi ihmettelin, mistä oikein on kyse. No, rekikoiratapahtumasta! Päästään Roopen kanssa tapaninpäiväajelulle! Innostuin ihan älyttömästi! Roope pääsee oikeaan valjakkoon ja minä kyytiin!! Jes! Kivaa, kivaa, kivaa! Voipi tulla paras tapaninpäivä ikinä....  Joulupäivänä ehdin toki sinne salillekin.