Käytiin Roopen kanssa aamupäivällä pyörähtämässä Äänekoskella koiranäyttelyssä. Roope sai toiseksi parhaan laatuarvostelun eli erittäin hyvän. Olen tosi tyytyväinen tulokseen. Loppujen lopuksi paras laatuarvostelu jäi puuttumaan vain siksi, että Roope esiintyi niin veltosti! Taitaa olla, että näyttelyt jää tämän vuoden jälkeen meiltä käymättä. Vaikuttaa siltä, että Roopea ei enää kiinnosta tippaakaan. Oli siitä kyllä hauskaa saada rapsutuksia ihmisiltä! Niitä se nyt saikin oikein urakalla.

Tunnepuoli lähti Eskon vuoksi laskuun eilen illalla. Olen vain niin väsynyt ja pettynyt siihen, että minun pitää nähdä yksin vaivaa suhteen eteen. Tein Eskon pojallekin palveluksen, enkä edes kiitosta saanut. Vaikka Esko näki minun olevan väsynyt (en todellakaan sitä kykene peittämään), niin hän vain pyysi minua tekemään vielä lisää hommia! Ehkä eniten kuitenkin minua loukkasi se, kun totesin ääneen hartiasärkyjäni. Esko vain nauroi, että se on psyykkistä. Kun Esko valitti selkäsärkyään, niin minä aloin hieroa kipeää kohtaa. Että tasan ei käy onnen lahjat. Minun oli tarkoitus lähteä Eskolle yöksi katsomaan euroviisuja, mutta en jaksa. Taidan mennä ajoissa nukkumaan. Ei minua jaksa enää niin innostaa euroviisutkaan. Kuulen minä tuloksen huomennakin. Väsyttää.