Jos en ole minä eksynyt, niin sitten koirat! Eilen päästin nimittäin Pepin lenkillä vapaaksi. Ajattelin kokeilla, pysyykö se mukana vai ei. Ajattelin vielä, että täältä koirat ainakin osaavat kotiin omin neuvoin, jos omille teille lähtevät. Alkuun Peppi juoksi oikein kivasti näkyvillä pellolla Roopen kanssa. Sitten ne meni metsään, jonka kohdalla käännyin takaisin ja koiratkin tulivat mukaani takaisin. Olin jo todella iloinen ja tyytyväinen Peppiin. Se oikein tuli jolkottelemaan luokseni vähäksi aikaa. Olisin voinut ottaa sen kiinni siinä vaiheessa, mutta halusin antaa sen vielä juosta pienen matkan.

Siinä kohdassa, kun olisin ottanut Pepin kiinni, Peppi lähtikin metsään Roope perässä. Odottelin ja odottelin. Kutsuin välillä, mutta eivät ne tulleet. Lähdin kotiin ja kirosin itseäni. Vähän ajan päästä lähdin kuitenkin autolla niitä etsimään. Ei näkynyt missään.

Muutaman tunnin kuluttua menin uudelleen etsimään, kun alkoi hämärtää. Kiersin lenkin ja puolentoista kilometrin päässä kotoa löytyikin Roope vastaantulevaa autoa pysäyttämässä. Se on kyllä varsinainen liftari! Roope tuli hidastellen ja nolona luokseni. Kun toinen auto pääsi ohi, aloin miettiä, missä Peppi mahtoi olla. Se nousi samalla hetkellä ojasta! Myös Peppi tuli nolona ja matalana autoon.

Uskomattoman laiskoja koiria, kun muutaman tunnin juoksentelun jälkeen eivät voi tulla pikkumatkaa enää kotiin. No, Tiinan taksipalvelu toimi taas.

Kansalaisopiston esite oli taas toinen toistaan kivempia kursseja. En varmaan olisi ilmoittautunut yhdellekään, jos ei olisi ollut netti-ilmoittautumista mahdollisuus käyttää. Olin niin iloinen, kun pilateskurssille oli vielä tilaa! Viime vuonna yritin siihen, mutta en mahtunut. Samalla tuli karaokekurssille ja puutyökurssille ilmoittaudutta. Niin ja vielä yhden viikonlopun maalauskurssille. Saas nähdä, kuinka jaksan käydä niillä.