En ole ikinä laittanut ilmoitusta treffisivustolle. Joskus olen lukenut lehdistä treffi-ilmoituksia ja jopa harkinnut vastaamista, mutta aina olen jänistänyt. Sillä mua on todella vain ja ainoastaan pelottanut. Eilen sitten lopulta voitin itseni ja laitoin profiilin yhdelle sivustolle. Kääk! Nyt jo ärsyttää, kun sieltä tulee sähköpostiin ehdotuksia sopivista miehistä. Kaikki ne on tähän asti kotoisin ihan muualta päin Suomea ja esittelyteksteissä lukee "pyydys on heitetty". Siis ei kai kukaan voi kiinnostua sellaisesta! Yök. Onneksi niihin ei tarvi reagoida.

Esko tuli sitten eilen illalla käymään, kuten olin arvannutkin, että tulisi. Käyttäydyin tällä kertaa ihan siivosti. Olen tehnyt sellaisen päätöksen, että olen hiljaa, jos en keksi mitään hyvää sanottavaa. Kyllä se toimii. Osaan minä vielä olla hiljaa, vaikka välillä olen sitäkin jo epäillyt. Tässä pätee selvästi se, että minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa!

Väsyttää aivan uskomattoman kauheasti. Haluaisin käydä hierojalla ja kampaajalla, mutta soittaminen ajan varaamiseksi tuntuu taas ylivoimaiselta. Muutaman päivän ajan taidan joutua taistelemaan haluttomuutta vastaan. Yhden asian sain eilen tehtyä, jota olen vetkuttanut monta päivää. Laitoin viestin kaverille ja kysyin, että ehditäänkö nähdä lauantaina, kun menen hänen kotikaupunkiinsa koiranäyttelyyn. Juu, oli vastaus. Hänkin on siellä samassa paikassa!