En ole lukenut tuon otsikon nimistä Ben Furmanin kirjoittamaa kirjaa, mutta aion kyllä. Se osui käteeni viimeksi kirjastossa eikä se ollut kovin paksu.
Minulla on nyt painava syy olla ainakin koirien seurassa hyvällä tuulella. Roopen ruokahaluttomuus johtuu osittain minun masennuksestani! Kun olen ollut selvästi hyvällä tuulella, se on syönyt paremmin. En itseni vuoksi jaksa teeskennellä, mutta luurangonlaihan koirani vuoksi minun on pakko. No, saanhan edelleen purkaa pahaa oloani tänne.
En tiedä, miten se onnellinen lapsuus pitäsi saada jälkikäteen, mutta minulla on aavistus. Etsin eilen youtuubista kappaleen, jota isäni kuunteli paljon lapsuudessani. Löysin sen ja kuunnellesssani tunsin oloni käsittämättömän hyväksi! Sieltä se onnellinen lapsuus löytyi! Musiikista, joka ei silloin merkinnyt minulle mitään. Isäni on espanjalainen. Minua huvittaa, kuinka tuossa kappaleessa lauletaan sinänsä surullisesta asiasta duurivoittoisesti. Suomalaiset kappaleet ovat puolestaan mollivoittoisia silloinkin, kun niissä lauletaan iloisista asioista. Minussa elää optimistinen espanjalainen kaikesta huolimatta. Haluan mielummin kuunnella iloista kappaletta, vaikka mollivoittoinenkin musiikki vetoaa.
Kommentit