Lauantaille olin ilmoittautunut vetokisoihin ja ne onkin peruttu vähäisen osallistujamäärän vuoksi! No, onneksi sinne saa kuitenkin mennä treenamaan porukassa. Kerrankin olisi lähellä tuollainen tapahtuma ja sitten ihmiset ei mene sinne. Harmittaa, tälle vuodelle kaikki muut kisat on tosi kaukana. No, ei sitten kisata vaikka lisenssi tuli ostettua.

Aamulla soi kännykkä kahdesti. Olin vielä nukkumassa enkä lähtenyt etsimään kännykkää. Vastaajaan ei ollut jätetty viestiä. Mitä helvettiä ihmiset herättelevät minua eivätkä voi kertoa asiaansa? Nyt piippasi viestiä. Minua hermostuttaa kauheasti, kun joku lähestyy minua. En odota yhteydenottoja. Pelkään puhelinta! Se on itse asiassa lähes äänettömällä: soi vain kerran lyhyesti. Haluan olla rauhassa.

Kuten arvelinkin viesti oli mainos Elisalta. Silti se hermostutti minua. Mä oon näköjään täysin mökkihöperö. Pelkään ihmisiä, jos en itse heitä lähesty ensin.

Iltasanomissa oli juttu yhdessä lääketieteellisessä lehdessä julkaistusta tutkimuksesta, jonka mukaan masennus-ja nukahtamislääkkeet lisäävät kuolemanriskiä. Tulos ei yllätä minua yhtään. Olen ajanut autolla niin monta kilometriä täysin pökkyrässä lääkkeiden vuoksi. Silti lääkärit vähättelivät valituksiani väsymyksestä. Nyt syön vain yhtä lääkettä tosi pienellä annoksella enkä ole väsynyt. Tai ainakaan en ole tokkurassa. Lääkärit jostain syystä haluavat pistää kaiken väsymyksen vain masennuksen piikkiin. Minun kokemustani väsymyksen lisääntymisestä lääkkeen käytön myötä on täysin mitätöity! Arvata saattaa, miten se vaikuttaa masentuneeseen ihmiseen: sehän lisää arvottomuuden kokemusta! Sillä saa ihan mukavasti estettyä paranemista. Taitavaa....