Kävin eilen illalla koirien kanssa mustikoita poimimassa. Ajattelin korvata sillä koirien kävelytyksen, että lasken koirat juoksemaan irrallaan metsässä. Arvelin, että ne katoavat samantien, kun pääsevät irti. Aluksi ne juoksivat ympärilläni ja luulin jo, että ne pysyvätkin lähelläni. Vähän ajan kuluttua niitä ei näkynytkään missään. Roope tuli parin tunnin kuluttua takaisin. Peppiä ei näkynyt missään. Etsin sitä aikani ja  kävin jättämässä Roopen kotiin. Ei oltu kuin muutaman kilometrin päässä. Ei löytynyt.

Tänä aamuna menin uudestaan Roopen kanssa sinne, mistä eilen lähdettiin. Peppi odotti siellä! Olin jättänyt vesikupin ja hihnan merkiksi ja niiden luona tyttönen oli. Voi sitä riemua, kun se näki auton!

Roopen saatan ottaa uudellen metsään. Oli se viime syksynä kanssani irrallaan ja pysyi luonani. Peppi näyttää olevan juuri niin toivoton tapaus kuin arvelinkin. Se saa luvan jäädä tästä lähin kotiin!  

Mustikoita oli surkean vähän. Ehkä litran sain parin tunnin poimisen tuloksena. Täytyy suosiolla lähteä kauemmas.