Viime yönä oli taas satanut lunta. Ihmettelin ensin, että miten se ei ollut kasaantunut tuohon pihalle, josta eilen sain vasta raivattua vanhat lumet pois. Sitten aamulenkille lähtiessä vasta välähti: siitähän on aurattu lumet! Tienavaaja oli tehnyt pikkumutkan mun pihasta! Kiitos!

Silti sitä riittää vielä mullekin raivattavaksi. Auto kun on katoksessa oman tien varressa. Mikähän älynväläys mulla oli tänä aamuna lähteä koirien kanssa ensin umpihankeen metsätielle kahlaamaan? Sen jälkeen oli varsin huono hetki alkaa kolaamaan lunta... Se oli sentään kohtuu kevyttä lunta. Ei tuntunut aivan kamalalta. Kohta jatketaan, kunhan ruoka vähän sulaa mahassa. Kunto kyllä pysyy yllä vaikka kuinka haluaisi laiskotella.