Nukahdin viime yönä aika hyvin melatoniinin avulla. Valitettavasti heräsin aamuyöstä käymään vessassa ja sitten en enää nukahtanut kunnolla. Aamulla suorastaan vapisin väsymyksestä. Onneksi huomenaamulla saan nukkua pitkään! Tulee niin tarpeeseen.

Lääkärinkäynti meni oikein hyvin. Lääkäri ehdotti mulle vuoden sairasloman jatkoa. Aivan kuin taakka olisi nostettu pois rinnalta! KEVA kyllä sen hyväksyy sellaisenaan. En epäile sitä hetkeäkään. Aiemmat nuoret lääkärit eivät ole uskaltaneet ehdottaa kuin 7-8 kk saikkua. Mitä siinä ajassa ehtii tapahtua? Ei mitään. Vuosi tuntuu jo sellaiselta ajanjaksolta, että voisin jopa olla jossain kunnossa. Suorastaan sain toivonkipinän heräämään. Tuntuu vähän hassulta.

Sunnuntaina olisi taas näyttelyreissu, nyt Pihtiputaalla. Minulla on siellä tuttu, jolle sain tänään jopa soitettua. Olen sitä suunnitellut monta päivää. Sovimme, että nähdään näyttelyn jälkeen. Kumma, että yksittäisiä ihmisiä vielä haluan tavata. Ilmeisesti joku elämänlanka on kiristynyt.