Mitähän tästä vuodesta jää muistoksi? Ei oikein mitään. Jotenkin tyhjältä tuntuu. Kun oikein kaivelen, niin olenhan minä vähän piristynyt vuoden takaiseen olotilaan verrattuna. Muuten tämä vuosi on ollut enimmäkseen vain oleskelua. Ihmettelyä. Yksinäistä. Mitäänsanomaton vuosi. Huonomminkin voisi tietysti olla.

Uuden vuoden lupauksia en tee, enkä valvo puoleenyöhön. Mulla ei ole kiire vastaanottaa tulevaa vuotta. Ehtiihän sen aamullakin. Toivon vain, ettei tänä iltana tule raketteja meidän pihalle kuten vuosi sitten. Peppi pärjäsi hyvin mun jaloissa, mutta Roope rupesi tuijottamaan valoja ja vinkunaa taivaalla ja säikähti. Ihan turhia nuo raketit minun mielestäni.

Voisin ottaa oikeastaan motokseni tuon "huonomminkin voisi olla". Huonommin on ollut ja siihen ei ole enää paluuta. Tieni pitäisi kaiken järjen ja tunteen mukaan olla parempaan päin. "Parempaan päin" on vielä parempi motto itse asiassa! Suorastaan positiivinen.