Vein molemmat koirat tänään koirapuistoon (vetkuttelin imuroimista). Sunnuntaisin kolmen aikaan on sosiaalisten koirien tapaamishetki. Siellä ei montaa osallistujaa ole tavallisesti, mutta joitakin sentään. Olen käyttänyt koiria pari kertaa puistossa ennenkin mutta itsekseen ollaan saatu olla.

Vein ensin Pepin katsomaan keitä on paikalla. Roope jäi ulos rauhoittumaan. Peppi ei hirveästi ollut kiinnostunut muista mikä on ihan hyvä asia. Vähän se komenteli liian innokasta bokseriurosta. Kun totesin, ettei aivan kääpiökokoisia koiria ollut paikalla ja Peppi pärjäsi hyvin, hain Roopenkin. Olin aivan ylpeä ja tyytyväinen, kun Roopella ei ollut edelleenkään mitään pullistelun tarvetta toisille uroksille. Bokserin kanssa ne kiersivät peräkanaa tarhaa ja merkkailivat kilpaa. Välillä meinasi tulla kilpailua siitä, kuka leikkii Pepin kanssa. Peppi taisi ratkaista asian lopulta: Roopen hyväksi luonnollisesti.

Itse meinasin saada aikaan vähän isomman kahakan. Yritin totuttaa Peppiä nappuloiden avulla puistossa oleviin agilityesteisiin. Sain hyvin innokkaan lapinkoiran tavoittelemaan nappuloita ja Peppi lopulta komenteli lappalaista. Sitten taisi Roope tulla puolustamaan ja bokserikin pisti itsensä likoon. Tilanne rauhoittui aika nopeasti kun kaikki komensivat omia koiriaan ja minä päätin pistää namit taskuun.

Tunti taisi puistossa vierähtää. Aiemmin koirat ovat olleet vartin puistossa ja odottaneet sitten poispääsyä. Päätin, että puistokäynti korvaa päivälenkin ja ruokin koirat vähän etuajoissa. Nyt nukuttaa ja makeasti! Oli oikein kiva kokemus!

Jospa kohta saisin imuroitua nuo villakoirat ja hiekkakasat nurkista....