Kesälle on tuoksunut itse asiassa jo monta päivää sitten. Tänään oli sitten todella lämmin ja lenkki jäi lyhyeksi. Roope vain seisoi ojassa ensimmäisen kilometrin jälkeen. Mitä sitä toista kiusaamaan. Olisi itselläkin ollut tosi tukalaa, jos olisi talvivaatteet päällä ollut. Viikonloppuna lienee luvassa sitten hot doggeja, kun hellettä uhkaa tulla. Koirapolot. Peppikin kuumenee tosi nopeasti mustan turkkinsa ansiosta. Saisi niiltä karvat jo pudota ihan oikeasti!

Keskittymiskykyni on aivan olematon. Unohdin jälleen kerran, mitä olin ajatellut kirjoittaa. Höh. 

No, kirjoitetaan vaikka Miinasta. Eilen söin muka kaikessa rauhassa, kun koirat olivat tarhassa. Miina katseli syömistäni tarkkaan. Mietin, että mitähän kissa ajattelee kun se noin tuijottelee. Sitten tajusin, ettei siinä mitään ihmettelemistä ollut. Miina odotti saavansa lautaseni! Siitä onkin aikaa, kun Miina on saanut hoitaa lautasen pesun. Olin unohtanut, että Miina tosiaan tykkää minun ruuastani. Siinä vaiheessa, kun lautanen oli lähes tyhjä Miina oikein naukaisi, etten vain unohtaisi sen osuutta. Se siitä rauhassa syömisestä!

Nyt muistin. Sain pikkuveljeltäni syntymäkortin. Oli vain kolme päivää myöhässä. Viime vuonna sain syntymäpäivälahjan heinäkuussa. Kerran vuodessa saan siis yleensäkin tätä kautta tiedon siitä, että veljeni on hengissä. Hän ei vastaa sähköpostiin eikä enää puhelimeen. Liekö hällä puhelinta laisinkaan, en tiedä. Toivoton tapaus. Yhtä hyvin voisi käydä haudalla. Niin eloton veljeni on. Ei hänen kanssaan ole voinut aikuisiällä puhua muuten kuin kuulustelemalla. Hän ei kerro itsestään vapaaehtoisesti mitään. Ihmispolo. Täysin ventovieras kaikille. Ihan kuten meidän isämme. Onneksi olen päässyt tuosta suvun tavasta irti.